Sienestyssyksy 2020 oli suppilovahveroiden osalta mieletön! Siinä vaiheessa kun syyskuun alussa varovasti lähdin katsomaan joko tuohon lähimetsään olisi pienet suppilovahverot alkaneet nousta, sainkin yllättyä toden teolla! Nehän olivat jo sen kokoisia, kun yleensä vasta lokakuun puolivälin jälkeen. 
Keräiltiin suppilovahveroita sitä mukaa, kun niitä mahtui kuivamaan. Ja pidettiin "parhaaseen" sienestysaikaan 3 vko taukokin, kun oltiin kakkoskodissa. Siitä huolimatta saalista kertyi varmuudella yli 100 l.
Vuosi sitten ostettiin nättejä purkkeja, ja suklaarasian sijaan annettiin tutuille pienenä joulumuistamisena purkillinen kuivattuja suppilovahveroita.
Nyt sitten piti keksiä jotain uutta. Ja löytyi vieläkin ihanampia puulusikallisia purkkeja suppissuolaa varten.
Tämän postauksen julkaisu jäi tarkoituksella odottelemaan joulun yli, mutta tästä syystä julkaisu myös pääsi unohtumaan... Kunnes vihdoin muistin!
Suppilovahverosuola
1/3 Kuivattuja suppilovahveroita
2/3 Karkeaa merisuolaa
Määrät eivät ole kovin tarkkoja. Sienien on oltava täysin kuivia.
Aja suola ja kuivat sienet hienoksi tehosekoittimella tai vastaavalla. Ei ole vaarallista vaikka sekaan jäisi hieman suurempaakin.
Suola säilyy tiiviissä kannellisessa purkissa huoneenlämmössä ja mielellään pimeässä todella hyvin.
Tämä suola on siitä miellyttävä mauste, että siitä pitää yleensä myös ne henkilöt, jotka eivät sienistä muuten niin välitä. Maku on hyvä lisä ihan pöytämausteena ruokaan kuin ruokaan.
Viereisestä kuvasta purkeista puuttuu nauhoihin kiinnitettävät kortit, joissa lukee purkin sisältö, ja nauhat ovat vielä kihartamatta.. Kuva valmiista tuotoksista pääsi joulutohinoissa unohtumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä kommentti. Kiitos.